Martan mankeli

Kuopiossa Minna Canthinkatu 19:ssä asui Heikki Hartikainen vaimonsa Martan (os. Apell) kanssa. Neiti Martta Apell sai elinkeinonharjoittajan luvan sähkömankelin käyttöä varten vuonna 1933. Heikki Hartikainen oli Martan yrityksessä apumiehenä. Lisää Martasta, Heikistä ja Martan mankelista pääset lukemaan täältä. Lähde: Apell Sukuseura ry, Apelli-lehti 2013. 

Nuoripari Martta Apell ja Heikki Hartikainen vuonna 1934

Tekstisisältöä pääset muokkaamaan tuplaklikkaamalla tekstialuetta. Tekstieditorilla voit lisätä ja muokata linkkejä, lihavoida, kursivoida ja alleviivata tekstiä sekä luoda listauselementtejä ja numerolistauksia. Asetuksista voit asemoida tekstin oikealle, vasemmalle tai keskitetyksi sekä jakaa tekstikappaleen useampaan eri komponenttiin.

Amalian tarina

Amalia Hartikainen ja Kalle Turunen

Amalia Hartikainen syntyi vuonna 1873 Nilsiän Sänkimäessä. Hänen isänsä oli 1836 syntynyt Herman Hartikainen ja äitinsä Hermania vuotta nuorempi Eeva Kristiina Rissanen. Molemmat vanhemmat olivat nilsiäläisiä. Amalia avioitui Kalle Turusen (s. 1870) kanssa ja heille syntyi yksitoista lasta. Amalian lapsenlapsen mukaan Amalia-vaimo kierteli kylällä kätilönä. Hän oli 'kansankätilö', jonkun opettama ja itse lisää oppia työssä saanut.  Aviomies joutui kätilömatkojen aikana huolehtimaan lapsilaumasta vanhimpien tyttärien avustamana.  

Kolmisopen mylläri oli kertonut, että Amalia olisi auttanut maailmaan yli kolmesataa lasta ja oli osannut purkaa kylän joidenkin vanhojen naisten tekemiä taikoja. Hän oli tiennyt nähtävästi oman kuolinpäivänsä, koska oli kysellyt viimeisenä kesänä yhtenään, milloin on elokuun viimeinen päivä. Ei ollut kertonut kenellekään, miksi sitä kyselee, mutta kuollut sitten elokuun viimeisenä päivänä (1940). Amaliaa muistelivat lämmöllä senaikaiset lapset vielä vanhanakin. Hän oli ollut erityisen lapsirakas ja lapsia kaikin puolin huomioiva. 

Leena-Stiina Hartikainen

Näin uutisoi paikallislehti Leena-Stiina Hartikaisen kuolemasta vuonna 1981:

Linkkejä

Arne Hartikaisen tutkimus liperiläisestä ortodoksisuvusta

RUOTSIN JA NORJAN METSÄSUOMALAISET HARTIKAISET: 25-vuotinen pohjoismainen sota eli pitkä viha 1570-1595 ajoi lukemattomat savolaiset pois kotiseudultaan. Osa löysi tilaa pohjoisesta Keski-Suomesta, mutta sadat jatkoivat matkaa Ruotsiin ja Norjaan. Muuttoa jatkui koko 1600-luvun. Myös melkoinen määrä Hartikaisia löytyy metsäsuomalaisista tehdystä norjalaisesta tietokannasta. Hartikaisten sukuseura tutkii löytyykö omasta tietokannastamme yhteyksiä näihin muuttajiin.