Kartanon sotilaallinen rooli jäi varsin pieneksi, sillä pelättyjä ryöstöretkiä ei tuohon aikaan idästä juuri tullut. Puolustuksellisiin näkökohtiin kiinnitettiin kyllä huomiota ja kartanolla pidettiin pientä asekuntoisten miesten vartiota. Lisäksi kauemmas rajan-pintaan ja merkittävien vesi- ja kauppareittien varteen oli sijoitettu vartiopaikkoja. Eräs näistä oli vesistön ylävesillä nykyisen Lapinlahden kirkonkylän tienoilla ollut vartio- ja merkkitulipaikka, josta metsänhoitajan sekä historian- ja nimistöntutkimuksen harrastajan Ilmari Kososen mukaan myö- hemmin kirjailija Juhani Ahon syntymä-kotina tunnetuksi tullut Väärnin pappila olisi saanut nimensä. Ruotsin ´värna´ tarkoittaa 'puolustaa' ja vanhassa sotilaallisessa sanastossa ´värn´ tarkoittaa linnojen ulkoista etuvartiota (esim. Hankoniemen edustalla sijaitseva linnakesaari Gustavsvärn). Kyseiselle paikalle perustettiin sittemmin kruununtila ja sitä voidaan pitää alkusysäyksenä Lapinlahden pitäjän syntymiselle. Verotus ja valvonta onnistuivat talonpoikien näkökulmasta ehkä turhankin hyvin, mikä näkyi paitsi monina valituksina, niin myös siinä, että nämä pyrkivät yhä kauemmaksi pohjoiseen vero-voutien pitkän kouran ulottumattomiin. Se tehosti asutustoiminnan laajentumista myös naapurimaakuntien perinteisille eräalueille, mistä aiheutui kärhämiä. 

Vaikka kuningas oli ilmaissut tyytyväisyytensä Klemetin toimiin, alkoi kuningas olla tyytymätön verotilityksiin ja alkoi ilmeisesti epäillä, että tämä veti välistä enemmän kuin oli suotavaa. Mahdollisesti asiaan vaikutti Viipurin linnan aktiivisen apulais-päällikön Kustaa Fincken suorittama myyräntyö, jonka seurauksena Klemetti erotettiin tehtävästään ja kuningas nimitti vuonna 1547 Fincken tilalle. Vaikka osa Fincken Klemetin toimiin kohdistuneesta kritiikistä kohdistui Tavinsalmen kartanon rakentamiseen ja sijaintiin, ryhtyi hän itse vahvistamaan sen asemaa anomalla vielä samana vuonna kuninkaalta lupaa sen muodostamiseksi itsenäiseksi hallintopitäjäksi nimismiehineen ja käräjälaitoksineen. 

Kuningas antoikin tähän suostumuksensa 15.8.1547 päivätyllä kirjeellä, ja tuota päivämäärää voidaan hyvällä syyllä pitää Pohjois-Savon syntynä omana hallinnollisena yksikkönään. Pitäjän keskukseksi määrättiin Tavinsalmen kuninkaankartano ja sen ensimmäiseksi nimismieheksi Hartvik (Hartikka) Antinpoika."

Lähde: Toimittaja Anna-Liisa Pekkarinen, 2014. Maaniningan kuntahallinnon historia.