OTTO HARTIKAISEN MATKA (s. 13.3.1877 Leppävirta)

Lähdimme tutkimaan isoisäni Juho Hartikaisen sukulinjaa taakse päin oletuksena ainoastaan,
että omat sukujuureni ovat Karjalassa, mutta Karjalan väestörekisteriä
tutkiessa esiin nousikin isoisäni Otto Hartikaisen tiedot, joka oli
merkitty siirtyneen Karjalan Hiitolaan vuonna 1903 Leppävirran
seurakinnasta. Tätä kautta löytyi myös loput esi-isät 1600-luvulle
saakka Leppävirralta ja koska Oton elämästä ei ole Leppävirralta
lähtemisen jälkeen ollut sen enempää tietoa niin ajattelin jakaa pienen
tarinan hänen matkastaan Leppävirralta Hiitolan kautta
Etelä-Pohjanmaalle Kurikkaan, johon hänet myös haudattiin 1962.

Oton lähdön syytä Hiitolaan ei ole varmuudella tiedossa, mutta pian
Karjalaan muutonjälkeen hänet on vihitty Anna Wilhelmiina Wariksen
kanssa ja heille on syntynyt poika nimeltään Juho Armas Hartikainen
(minun isoisäni). Otto ja Wilhelmiina saivat yhteensä 6 lasta, joista 2
lasta menehtyivät nuorina.

Karjalasta Otto ja Anna Wilhelmiina lapsineen muuttivat asumaan Kurikkaan
Etelä-Pohjanmaalle luultavammin sodan jaloista pois. Kohta Otto ja Anna
Wilhelmiina kuitenkin muuttivat asumaan erilleen ja Otto jäi tyttärensä
Esterin kanssa asumaan Kurikkaan. Anna Wilhelmiina muutti Kankaanpään,
johonkin pikkupappilaan. Asumiseron syynä on luultavammin ollut Anna
Wilhelmiinan vahva usko ja Oton ei niin uskonnollinen elämänkatsomus.
Oma isoisäni asettui asumaan Jalasjärvelle ensimmäisen vaimonsa kanssa.
Toiset Oton pojat Kaarlo ja Vilho asettuivat Etelä-Suomeen.

Isoisäni Juho Armas menetti ensimmäisen vaimonsa muutaman vuoden päästä
Jalasjärvelle muuton jälkeen ja hän meni uusiin naimisiin mummoni Helmin
kanssa ja he muuttivat myös Kurikkaan, Panttilan kylään.

Alla olevassa kuvassa on Otto vasemmalla kävelykepin kanssa ja hänen
vieressään istuu minun mummoni Helmi sekä Oton poika Juho Armas
(paappani). Ylärivissä on vasemmalta oikealle Oton tytär Esteri, Liisa -
mummoni lapsi ensimmäisestä avioliitosta, Annikki -Paappani
ensimmäisestä avioliitosta. Ja mummoni sylissä on Jarmo, joka on Annikin
poika ja maassa istuu Äitini Tuula, joka on Juho Armaan tytär hänen
toisesta avioliitostaan. Kuva on otettu paappani rakentaman talon edessä
Panttilassa. Paappani oli ammatiltaan kirvesmies ja hänellä olikin
tapana sanoa, että ennen kuin mies täyttää 40 vuotta niin hänellä
pitäisi olla oma talo rakennettuna. Tämä ei aivan toteutunut
ajallisesti, mutta oman talon hän rakensi silti perheelleen.

Otto ei asunut poikansa rakentamassa talossa vaan hän asusteli tietojen
mukaan ainakin kesät hyvin vaatimattomassa mökissä, jossa hän asui
yksikseen poikansa ja tyttärensä perheiden lähettyvillä. Viimeiset
vanhuuden päivänsä Otto vietti kunnalliskodissa.

Äitini muistelee, että Otto oli lempeä luonteeltaan ja hänellä oli tapana
kopauttaa lattialla leikkiviä lapsia kävelykepillään ja tarjota heille
ruskeasta paperipussista ovaalin muotoisia jauhoisia minttukarkkeja.
Äitini muistaisi Oton tehneen vanhana vielä puisia koriste-esineitä
pöydille. Hänen tyttärensä Esteri oli hyvä tekemään vaatteita ja ompeli
vieraillekin ihmisille asusteita. Oton ja Wilhelmiinan lapsille periytyi
vahvasti Karjalaiset ruokaperinteet, muummoassa karjalanpiirakat ja
karjalanpaisti.

Hänen poikansa Juho Armas (paappani) oli kova soittamaan ja tanssimaan. Hän soitti mandoliinia ja haitaria ihan viimeisiin vuosiin saakka. Intohimo tanssiin ja musiikkiin
on säilynyt sukupolvilta alaspäin.

Reija Lammi